NokiVäki

 NokiVäki




Pyörivä Kuu laskeutui horisonttiin ja laskeutui yö. Taivaalle nousi musta-aurinko jonka keskiössä oli korpsemaskinen vanha pastori ja kutsui NokiVäkeä kokoontumaan ulos keräämään kokapensaan varsia joita mustat antennipäiset peikot viljelivät. ÖötÖöt oli NokiVäen lemmikki-imuri jolle he syöttivät kokapensaan lehtiä ja tämän ollessa sekaisin pupillit lautasina nämä lukivat kirjasta että se on NuuNuu ja mustat peikot on värikkäitä teletappeja. Kun NokiVäki poltti kokapensaan varsia tuhkaksi roviolla he saivat hiiltä ja tuhkaa josta he saivat mustaa nokipuuroa ravinnoksi. Rovion loimussa heidän mahaansa maalatut symboolit alkoivat hehkua ja luomaan visuaalisia varjoja liekkeihin. Auringosta katsova synkän näköinen pastori puhisi ja mustia aaltoja väreili ympäristöön luoden optisia harhoja. Kun NokiVäki kohotti katseensa aurinkoon rovion liekit värjäsivät palavan kehän auringon ympärille. Pastori sanoi että kohta alkaa päivä ja Kuu nousee. Aika mennä nukkumaan. ÖötÖöt oli sammunut jälleen uuvuksissa lattialle kun NokiVäki kömpi nukkumaan että voi taas uutena yönä viljellä kokapensaita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huumesotani

Tussauksia

Tullin uuni