Todellisuuspakolainen

  

 Todellisuuspakolainen



Coffee shop:issa oli rento tunnelma ja houkutteli erään turistin puotiin. Turisti kysyi miltä kannabis tuntuu ja myyjä vastasi, että kokeilemalla selviää koska vaikutus on yksilöllinen. Turisti kuitenkin poistui keskustelun jälkeen kadulle koska oli epävarma. Turisti vaelsi Amsterdamin kaduilla ja näki rentoa ja iloista porukkaa kaduilla. Coffee shoppeja tuli vastaan ja vaelsi ohi. Minkälainen todellisuus se on jos se näyttää rennolta? Nauttiiko ne liikaa?


Turisti muisteli kuinka kirkko loi hallusinaation rakennuksesta jossa haluaa olla. Vaikka ei raamattua ollut lukenutkaan niin silti tuntui että se on huumaavampi kuin ennen kokeilematon kannabis sätkä. Turisti päätti mennä hotelliin mököttämään kun ei uskaltanutkaan kokeilla tuota vihreää terapiaa laillisesti. Loma loppui niihin tunnelmiin ja aika kului lentomatkalle kotiin.


Kotona turisti haki kaupasta viiniä kaksi pulloa. Pullot juotuaan oli tuttu ja turvallinen sammumistila lähellä ja oksennuskin lensi pöntöön. Onneksi pääsi sentään sänkyyn nukkumaan ja aamulla oli kamala krapula. Ei jaksanu tehdä yhtään mitään ja maanantaina pitäisi mennä töihin kuolinsyytutkijaksi. 


Töissä työkaverit kysyi miten loma meni ja vastaus oli että siellä myytiin liikaa kannabista. Etkö kokeillut vaikka oli laillista? En, se näytti liian iloiselta. Ihmiset hymyili ja tuli jotenkin epämiellyttävä olo. Apteekista saa normaalipillereitä jos tuntuu masentuneelta. Leikellessään kuolleita ja tutkiessaan tuli törmänneeksi siihen että moni oli kuollut apteekkilääkkeiden yliannostukseen. Eikai kannabista voi laillistaa jos puristettu pilleri tappaa. Pelottava ajatus. Miltähän se tuntuu?


Vuodet vieri ja ruumiita tuli käsiteltyä ja tutkittua. Eipä niistä mihinkään sen kummemmin raportoitu. Kunhan tarkistettiin ja kirjattiin. Sitten se epämääräinen tunne hiipi mieleen, että onko tässä mitään järkeä? Apteekkilääkkeet tuntui pelottavilta. Ruumiit alkoivat tulla uniin ja lopulta tuntui että ainoastaan jokin vahva opiaatti voisi ainoastaan tuottaa eufoorisen olon. Viiniä kului litra tolkulla oloa parantamaan kun apteekkilääkkeet pelotti. Lisäksi ne maksoivat yhteiskunnalle valtavia summia rahaa kun käyttäjiä oli niin paljon. 


Tutkiessaan aivoverenvuotoa opiaatti yliannostuksesta ja pohtiessaan pitääkö tästä ilmoittaa kenties subutexin valmistajille. Miksei bentsot riitä? Miksei kukaan kuole kannabikseen? Naks… Voiko olla? Ajatus heräsi mieleen ja muisti iloisen tunnelman coffee shopissa. Seuraavana lomana minä menen taas Amsterdamiin ja kokeilen sitä vihreää yrttiä. Ei se voi olla niin kriippaavaa.


Matkakohteessa muutaman kuukauden päästä aavistuksen epävarmana kysymään kannabisjointtia ostikin niitä muutaman hotellihuoneeseen. Sytytti yhden ja imaisi savut sammuttaen jointin sen jälkeen tuhkakuppiin. Odotti viisi minuuttia ja otti uuden henkosen. Sitten alkoi tuntua outo tunne joka nousi ja antoi myös miellyttävän aallon mieleen. Rohkaistuessaan olotilasta otti vielä uuden henkosen ja meni makaamaan sängylle. Silmät kiinni ja tuntui kuin huone keinuisi tuulessa. Tripin aikana solmuja avautui psyykkeestä ja olo oli kerralla kuin toimivasta terapiasta tullut. Kannabis ei olekkaan myrkyllistä. Miksi tämä on laitonta? Viikon ajan pössytellessään loma oli tehnyt tehtävänsä ja masennus tuntui jo selätetyltä. Ainakin kaikki tuntui psyykkeessä taas normaalimmalta kun sai käsiteltyä asioita.


Töissä jälleen tervehti kollegoitaan ja kertoi taas Amsterdamin matkastaan. Kollegat kuuntelivat kiinnostuneina teorioita työstään ja miten sitä voisi käyttää ennaltaehkäisevään työhön. Raportti esimiehelle ja sitä kautta edelleen eteenpäin. Politiikassakin kiinnostuttiin täsmällisestä raportista kuolinsyyntutkijoilta päihteiden luokittelun ja säännöstelyn ristiriidasta johtaen useisiin kuolemiin. Raportti johti siihen että kannabiksen kieltolaki loppui ja opiaatteja määrättiin vähemmän.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huumesotani

Tussauksia

Tullin uuni