Psykiatri ja apina

Psykiatri ja apina

Jarkko oli psykiatria konferenssissa kun illalla joku kollega tarjosi tuopillisen jälkeen mahdollisuutta ottaa vähän kokaiinia. Jarkko muisti kuinka oli kerran opiskelija aikana joissakin bileissä kokeillut, mutta se ei oikein toiminut. Siitä tuli vähän huonohko olokin. Liikaa jatkettua ja ilta meinasi mennä pieleen. Nyt olisi oiva tilaisuus kokeilla laadukkaampaa parin vuosikymmenen jälkeen. Mitä tässä keski-ikäisenä, tylsää rutinoitunutta paskaa. Humaltuneena Jarkko palaa taas hetkeen ja katsoo kolleegaansa joka odottaa kysyvästi vastausta tarjoukseen.

Tuotanoin, olen kerran kokeillut ja ei ollu mun juttu. Toisaalta miksei, jos kerran kokeilisi, huomenna ei ole mitään menoa enään ja tiedossa olisi tylsä päivä hotellissa ennen kuin ylihuomenna lähtee lento takaisin kotimaahan. Espanjalaisessa hotellissa ei ollut yön tunteina muita ja kollega näytti tuntevan paikallisen hotellin baarin työntekijät.

Miguel otti taskustaan pienen putkilon ja tiputti siitä lasipöydälle pienen määrän valkoista jauhetta. Jarkko oli ihmeissään näin julkisesta toiminnasta, mutta Miguel vaikutti tietävän mitä tekee. Pienen viivan vedettyään hän tarjoaa setelistä tehtyä rullaa Jarkolle ja pyytää tätä kokeilemaan pientä määrää. Ei siitä haittaakaan ole ja saa vähän iloa elämään. Siinä ei ole jatkeaineita Miguel sanoo ja Jarkko kerää rohkeutta ja vetää lyhyen lainin.

Hetkessä koko naama puutuu ja aivan kuin maailman siistein tunne olisi laskeutunut tajuntaan. Tämä tuntuu todella voimakkaalta, mutta silti kuin sen pitäisikin olla. Addiktoivaa, kyllä, ehdottomasti. Mutta tätä pystyisi kyllä kontrolloidusti käyttämään. Huiput saavutettuaan Jarkko tilaa pullon viskiä. Bottle of Red Label Whiskey Jarkko huikkaa tiskille. Pian kaksikolla on pullo viskiä ja mahtava draivi päällä. Tänään juodaan ja juhlitaa. Eläköön psykiatria Jarkko huutaa nauraen ja kollega pyytää vähän rauhoittumaan. Tunnin istuttuaan vaikutukset alkavat olla jo ohi. Näin pian, Jarkko tuumii hämmentyneenä ja pyytää lisää. Kaksikko vetää koksuu aamuun asti kunnes viski on juotu. Lähtiessä hotellille Jarkko hyvästelee uuden ystävänsä ja tämä antaa gramman kokaiinia seuraavalle päivälle hotellille. That´s from the whiskey my friend, Miguel sanoo ja tiet eroavat.

Jarkko heräilee 15:00 aikoihin hotellilla ja tuumii mikä päivä on. Missä hän oli yön ja sitten muisti alkaa palautua. Hän veti kokaiinia hän nauraa. Hitto kun oli hyvää ainetta. Jarkko nousee istumaan sängylle ja pitelee krapulaista päätä. Ei helvetti mä tarvin varmaan pannun kahvia. Sitten katse osuu hotellihuoneen pöydällä olevaan pussukkaan jossa on gramma puhdasta kokaiinia. Ehkäpä tässä tarvitsee jotain kahvia vahvempaa ja pian on juhlatunnelma kokatessa aamupalaa.

Parin päivän päästä paluu työpaikalle. Tuttu tietokoneen monitori tuntuu jotenkin ahdetulta laatikolta. Sitten tulee viimein asiakas jota käytetään seuloissa, huumeiden takia. Jotenkin se tuntuu tällä hetkellä järjettömältä, mutta Jarkko keksii ratkaisun. Potilas istuu tuolille valmiiksi vittuuntuneena tästä vitun rulijanssista. Jarkko vetää oven kiinni ja sanoo tarkasti kuuntele.. Tää maailma on vitun sekasin. Heitetään toi sun huume-ongelma nyt vittuun, maailmassa on isompiakin ongelmia. Pakkopotilas on hämmentyny tästä käänteestä. Jarkko kuiskaa kuuluvasti pöytänsä takaa. Jos saat mulle kokaiinia niin järjestän sut vittuun täältä. Rahaa on säästössä eikä jaksa enää dokaa. Tää maailma on perseestä ja tarvitsee uudistusta. Sovellan kokaiinia tähän työhön kokeilumielessä. Potilas nyökyttelee hiljaa päätään. Otin vähän asioista selvää. Onnistuuko 10g kokaiinia 2000€.

Potilas tai oikeastaan asiakas nyökyttelee päätään eikä ole sanonut mitään. Onnistuuko huomiseksi, jos varaan teille ajan ja potkin jonkun toisen asiakkaan pois täältä listalta. Jos viikon päästä iltapäivästä. Kai sitä sitä viikon kestäisi. Jarkko selaa kalenteria ja toteaa: Tämän ajan minä perun. Hän tekee ruksin tapaamisen päälle ja kirjoittaa siihen punaisella kynällä ”kokaiinia” päälle. 10 minuutin keskustelun jälkeen Jarkko sanoo että painu vittuun, nähdään viikon päästä. Ei tarvitse enään seuloihin marssia. Tuntematon huumepotilas lähtee 2000€ mukanaan psykiatriselta suoraan kaljalle miettimään mitä tapahtu.

Potilaan lähtiessä Jarkko kaivaa laatikosta taskumatin ja ottaa päänsärkyyn huikan viskiä. Virnistää, naurahtaa ja toteaa vitun maailma. Seuraavaan potilaaseen on 45 minuuttia. Ehkä sitä viimisen minidoussin koksuu jota tuli kannettua lentokentältä joku 0,2g. Ehtii selvitä ennen seuraavaa potilasta. Työpöydälle suureleisesti loput koksut ja seinältä post-it lapusta pilli. Jarkko tutkii lappua jossa lukee palveri huomenna. Turha lappu ja rullaks hän toteaa ja imasee koksut nenään ja lappu takas seinälle.

Nyt on ehkä hyvä aika soittaa ja perua ton yhden aika. Jarkko näppäilee numeron puhelimeen ja soittaa potilaalle jonka aika aiotaan perua. Pitkään tuutattuaan alkaa jo vituttamaan VASTAA NYT… Haloo?.. PERKELE. Anteeks mitä? Anteeksi, minulla on asiaa, minun täytyy perua viikon päästä oleva aika. Luurissa oleva nainen alkaa valittamaan. Taas? Mun mies kusee kännissä kämpillä housuun harva se päivä… Joo joo, maailma on perseestä, käykö kuukauden päästä uusiks jos silloin olisi parempi tuuri. Nyt vaan sattuu olemaan palveri, helvetin tärkeä palveri. Anteeksi taas, olen vähän kipeä Jarkko sanoo, köhistää kurkkuaan ja ottaa huikan taskumatista. Luurissa oleva nainen alkaa nyyhkyttämään ja Jarkko sulkee luurin. Jarkko kirjoittaa tussilla keskelle ilmoitustaua `Miksei hullu tiedä olevansa hullu`

Pian tulee laskut ja uus potilas. Aika hidastuu ja minuuttiviisari tuntuu liikkuvan tunnin välein. Ovelle koputetaan ja uusi potilas tulee sisään ja sanoo väsyneesti iltaa. Oletkin illan viimeinen, jos sinua ei kiinnosta niin ei kiinnosta minuakaan. Lähde kotiin jos haluat. Tunti siinä sitten jaariteltiin kaikkea turhaa. Jarkon elämän pisin tunti. Lopuksi potilas kysyy haiseeko täällä alkoholi? EI! Vittu käsidesi Jarkko sanoo ärtyneenä ja käskee potilaan pois varaamatta uutta aikaa.

Viikon päästä Jarkko saa 10g hyvää kokaiinia työpaikalleen potilaalta. Jonka kanssa sitten keskusteltiin huumeista tunti. Jarkko sai numeron mitä kautta saa paremmpin kokaiinia tai muuta jos tarvitsee.

Kuukaudet vierii ja kokaiinia kuluu ja rahaa sen mukana. Toimistoon oli tuotu wunderbaumi joka kätki alkoholin hajun joka tuli potilaiden välissä nautitusta taskumattihuikasta.

Eräänä iltana kotonaan Jarkko ottaa tuttuun tapaan lainin kokaiinia ja alkaa kuulumaan naurua. Kuka nauraa? Sitten sohvan takaa nousee marakatti jolla on pieni viskipullo. Moro, apina sanoo. Miiitä vittua Jarkko tuumii eikä sano mitään. Marakatti ottaa huikan viskiä ja hyppää pöydälle. Kastaa sormen suussaan, tökkää kokaiiniin ja maistaa sormeaan. Hyvää koksuu apina sanoo ja juoksee pienen viskinsä kanssa sohvan taakse. Muutaman sekunnin mietittyään Jarkko syöksyy sohvan kulmalle ja katsoo kauhuissaan. Apina on kadonnut. Mistä se tuli ja mitä se oli? Jarkko ei enään ottanut sinä päivänä enempää.

Töissä aamulla Jarkko ottaa aamulla tottuneesti huoneessaan pienen alku-annoksen ennen seuraavaa potilasta. Alkaa kuulua taas samaa naurua. Apina! Jarkko säpsähtää ja näkee saman apinan viskipullon kanssa loisteputkilampun päällä. Moro taas apina sanoo. Jarkko on kuin aaveen nähnyt ja oveen koputetaan. Voi vitun potilas nyt hän tuumii ja avaa oven.

Apina istuu koko tunnin lampun päällä juoden jälillä viskiä ja nauraa Jarkolle tämän yrittäessä edes jotenkin pysyä tolkuissaan potilaan kanssa. Potilas lähtee ja apina alkaa juttelemaan Jarkolle. Kohta laskee taas. Ota uus niin tuun takas. HAHAHHA, klug klug. Apina juo pullonsa tyhjäksi ja sammuu lampun päälle. Pakko käydä vessassa pesemässä naama jossa killuu pari verstävää silmää. Huoneeseen palattuaan apina on jo kadonnut kokaiinin vaikutuksen myötä.

Tätä jatkuu pari kuukautta kunnes hermot alkavat olla riekaleina. Apina tulee aina vaikutuksien aikana ja katoaa sitten. Jotenkin siitä olisi päästävä eroon. Sitten se tapahtuu. Jarkko ostaa 9mm pistoolin kokaiinikauppojen yhteydessä. Aseen käyttötarkoitusta tiedustellessa Jarkko vaan tuumaa että varmuuden vuoksi.

Kotona Jarkko lataa aseen ja miettii miten ampuu sen marakatin hengiltä. Kaiken ollessa valmiina. Ladattu ase pöydällä on aika kutsua apina esiin. Iso laini koksuu nokkaan ja ase käteen. Pian marakatti tulee esiin viskinsä kanssa sanoen moro taas. Jarkko nostaa aseen ja ampuu apinaa. Marakatti väistää luodin upotessa omakotitalon puuseinään. Minua ei voi tappaa apina huutaa ja alkaa juomaan viskipulloa ykkösellä. Jarkko ampuu uudestaan luodin kimmotessa tiiliseinästä ikkunaan sen hajotessa paskaksi. Onneksi on kesä, voi vittu saatana. Apina menee rikkoutuneelle ikkunalle ja toteaa itsemurhan helpommaksi kuin hänen tappamisensa. Marakatti rikkoo viskinsä tiiliseinään ja tekee viillon sormeensa. Kirjoittaen valkoiseen tiileen omalla verellään ”Jarkko was here.” Apina katoaa taas sanoen illan viimeisinä sanoinaan huomiseen ystävä hyvä.

Jarkko päättää ottaa aamulla aseen mukaan töihin. Aamu alkaa vähän hermostuneesti. Vartti seuraavaaseen asiakkaaseen. Aika tarkastaa pikaisesti että aseessa on täys lipas ja ottaa kunnon laini koksuu. Yhtäkkiä työpöydän isompi laatikko alkaa paukkua. Jarkko avaa laatikon oven ja apina hyppää huoneeseen viski kädessään. Tänään me kuollaan apina sanoo ja ottaa viskiä huikan, kaivaa minisikareita ja sytyttää yhden. Voikohan hälyttimet syttyä, mutta ei syttynyt.

Aamun ensimmäinen potilas tulee väsyneenä huoneeseen ja toteaa että kun on niin masentunu päivä. Sitten hän huomaa Jarkon verestävät silmät ja vanhan alkoholin löyhkän. Jarkko rojahtaa tuoliinsa hermostuneesti ja marakatti alkaa vittuilemaan. Ota lisää, koksuu niin näytän tempun. Jarkko istuu hiljaa potilaan kanssa. Tuijottaa tätä silmiin mutta kuuntelee tupakoivan apinan jutustelua tämän jaloissa. Miksei hullu tiedä olevansa hullu? Tuo sama piinaava kysymys joka oli vieläkin kirjoitettuna muistitaululle. Aulaan alkoi kerääntyä ihmisiä jonottamaan psykoosipistoksia. Apina selittää Jarkolle, että hulluja ei voi ymmärtää.

Tuntuuko teistä enemmän hullulta kuin masentuneelta Jarkko kysyy potilaalta jonka nimeä ei enään muista vaikka on nähnyt tämän pari kertaa. Muutaman minuutin hiljaisuus oli rikkoontunut ja potilas sanoo epävarmasti ettei tiedä.

Jarkko avaa laatikon ja ottaa sieltä putkilon josta imaisee suoraan nenäänsä annoksen lisää koksuu. Nostaa aseen pöydälle ja kysyy kalman kalpealta potilaalta tiedätkö mikä tämä on. J-J-Jospa minä tästä lähtisinkin. Jarkko nostaa aseen, vetää liikkuvat taakse ja osoittaa potilasta. ETTE LIIKU MIHINKÄÄN, TÄMÄ ON PSYKIATRIAN OSASTO! Potilas alkaa tärisemään ja näyttää siltä ettei tiedä onko tämä todellisuutta vai hallusinaatio. Apina toteaa että on aika aloittaa bileet. Ottaa huikan pullosta ja sanoo Jarkolle tämänkin ottavan taskumatista huikan.

Jarkko puhuu apinalle kiihtyneesti että viskiä tälläisenä hetkenä, no jos sitä huikan. Puoli desiä viinaa uppoaa Jarkon kurkkuun kulauksella apinan nauraessa. Minä haen hoitajan apina toteaa ja lähtee ovelle. Et vittu avaa ovea saatanan apina. Hehe.. Apina hyppää lukitun oven kahvaan ja jarkko ampuu kahvaa. Apina säikähtää ja alkaa pomppimaan pitkin huonetta jolloin jarkko tyhjentää ensimmäisen lippaan seiniin jahdatessa mielikuvitus apinaa. Oveen osuneet luodit lentävät aulaan jossa psykoosipotilaat odottavat pääsyä kotiin. Yhtä joka juo kahvia lentää luoti otsaan ja yhtä polveen.

Ulkoa kuuluu hirveä huuto ihmisten juostessa paniikissa ulos rakennuksesta. Jarkko lataa uuden lippaan aseeseen ja virittää sen. Osoittaa sillä potilasta ja sanoo kaiken olevan apinan vika. Sitten jarkko heittää koksuputken potilaalle ja käskee tämän ottaa annos. Vähän, ei liikaa että säästyy myöhemmäksi. E- En minä halua potilas itkee kuset housussa. Hetken neuvoteltua potilas ottaa koksua ihan varovasti mutta se ei oikein auta olotiloihin. Ei meinaa pysyä paikalla, paniikki huimaus jossa on käsittämätöntä ihanuutta. Nyt sinä vittu rauhotut Jarkko mylvii, sinulla on alkholisoituut apina pään päällä. Pysy paikallasi. Jarkko nostaa aseen, tähtää potilaan pään yläpuolella olevaa nauravaa marakattia. Käsi tärisee ja Jarkko käskee sulkea silmät. Sitten pamahtaa ja luoti lentää potilaan pään yli seinään.

Saatana tuohon apinaan osu millään. Odota siinä käyn katsomassa mitä aulassa tapahtuu. Potilas näyttää että se saisi kohtauksen. Jarkko avaa oven ase kädessä. Kuuluu vaan yhden ihmisen huutoa. Vittu täällä on potilaalla polvessa luoti ja yhdellä pää halki seinää vasten. Marakatti tulee ulvovan potilaan viereen ja sanoo Jarkolle. Se traumatisoituu jos sitä ei tapa. Jarkolla tulee kyynel silmään ja toteaa että mikään määrä terapiaa ei pelasta sinua. Osoittaa aseella maassa makaavaa ulvovaa henkilöä päähän. Käsi tärisee, pakko katsoa pois. Laukaus kajahtaa psykiatrian käytävillä, huuto loppuu korinaan. Jarkko katsoo ja huomaa ampuneensa nenän irti sivusta potilaalta. Verta pulppuaa pitkin lattiaa ja naamaa yhden koristessa kivusta. Marakatti nauraa vieressä ja toteaa jos kolmas luoti toden sanoisi. Jarkko ottaa vaivalloisesti taskumatista huikan ja ampuu sitten potilasta vielä kerran päähän. Pää on paskana, pakko tarkastaa vielä pulssi. Yksi trauma vähemmän marakatti tuumaa.

Pian ikkunasta näkyy hälytysajoneuvojen valoja ja kaukaista voimistuvaa sireenien ääntä. Huoneessa soi puhelin ja Jarkko menee vastaamaan. Huoneessa ollut potilas tärisi pelosta eikä uskaltanut liikkua senttiäkään. Jarkko vastaa puhelimeen. Psykiatrian toimiyksikkö Jarkko puhelimessa. Täällä on poliisi. Jarkko sanoo että hänellä on nyt potilas eikä ehdi jutella. Laittaa luurin kiinni ja heittää puhelimen seinään. Sitten Jarkko istuutuu alas, pistää aseen pöydälle ja sanoo matalalla äänellä tuumien. He kysyivät sinua, ne olivat poliiseja. Mitä olet tehnyt, tarvitseeko minun tietää jotain? Potilas on sekunnin hiljaa ja saa sanottua: Minua pelottaa aivan helvetisti. Jarkko näyttää vihaiselta ja kirjoittaa seinälle tussilla ”Potilasta pelottaa”. Sitten Jarkko yrittää taas ampua marakattia joka vittuilee ikkunalaudalla. Lasi pamahtaa paskaks ja siitä lentää sirpale Jarkkoa korvaan ja palanen lähtee irti. Voi vitun vittu, heitä se koksu takaisin. Tärisevä potilas heittää surkean heiton putkilolla psykiatria päin ja osa koksusta leviää lattialle. Sun pitäis mennä hoitoon saatanan pelokas hullu. Jarkko nostaa putkilon lattialta ja kaataa loput koksut korvansa päälle. Tää on hyvä puudutusaine, suosittelen. Sitten hieman rauhoituttuaan hän istahtaa ja tuntee kuinka punaiseksi värjääntyny kokaklimppi tippuu olkapäälle ja valuu reidelle punaista takkia pitkin. Verta pulputtaa korvasta norona. Voisin repiä vaikka korvan irti, en tunne mitään Jarkko sanoo rauhallisesti katsoen asetta työpöydällä. Jarkko huomaa reidellä kokaklimpin ja tuijottaa sitä, noi on mun viimiset. Sä saat lattialta loput jos haluat. Potilas itkee ja tuijottaa pientä määrää pölyä lattialla kerääntyneen pölyn seassa. Jarkko syö klimpin reideltä ja saa sanottua. Ompa pikantti maku, en tiedä miksi, mutta syön rautatabletteja. Nyt tiedän miksi.

Taskumatti on tyhjentynyt ja Jarkko ärtyy. En yleensä juo teollisuusliuotinta, mutta kun juon varmistan yleensä että se on varmasti etanolia. Mihinkäs me jäätiin Jarkko tuumii leikkien aseella. Niin.. miksei hullu tiedä olevansa hullu? Mä sekoan tuohon kysymykseen Jarkko sanoo masentuneesti. Miksen minä tiedä sitä. Miksen oi miksen? Sitten kirkastuu taas hetkeksi ja Jarkko sanoo että hulluutta ei voi parantaa jos hullu ei tiedä olevansa hullu. Niin tuntuuko teistä hullulta vai masentuneelta. Potilas tärisee eikä osaa vastata mitään. Soitetaas tähän väliin musiikkia. Jarkko näppäilee youtuben auki ennenkuin poliisit saapuvat. Tiedätkö miltä minusta välillä tuntuu emotionaalisesti. E-E-En… Tältä… Tämä on pikakassa – Ensimmäinen julkaisu. Punkkiräminä alkaa soimaan monitoriin integroiduista kaiuttimista. Jostain kaukaa kuuluu huuto. Poliisi, ase maahan välittömästi. Jarkko laittaa musiikin täysille ja huutaa sylki suusta lentäen. Marakatti hyvästelee Jarkon poliisin piirittäessä siipeä. Minä lähden, sinä jäät, mielisairaala kutsuu. Tiedätkö miksi minua ei voi ampua? No? Minä tiedän mihin sinä tähtäät seuraaksi.

Jarkko huutaa. ”MINÄ EN OLE HULLU” ampuu potilasta rintaan kolme kertaa. Sitten poliisi lähti rynnäkköön. Ikkunasta lentää kyynelkaasukranaatti sisään. Jarkko lysähtää yskien maahan. Kaikkialle pistää, etenkin keuhkoihin. Juuri kun poliisi on tulossa oven läpi Jarkko ampuu itseään päähän polvillaan lattialle.