Ganja Farmer

 

Ganja Farmer K18

 

 

Vuosi 2110

Yhdysvallat jatkoi huumesotaa ja lepposasta marihuanasta oli tullut väkivallan ja sodan symboli. Yhdysvaltojen sotilashallinto pommitti napalmia kannabisviljelmille saastuttaen maan viljelykelvottomaksi. Pössyttelijöitä rangaistiin kovilla linnatuomioilla ja lähes 30% kansasta istui vankilassa jonkinasteisista päihdesyytteistä.

Tämä tarina kertookin eräästä vastarintataistelijasta ja kannabisviljelijästä joka tarttui aseisiin jotta saisi edes itse rauhassa rentoutua. Viljelmiä valvottiin satelliiteilla jotka ennen laski minne mahtuu hampurilaisravintola. Kun kaikki söivät vain hampurilaisruokaa niin satelliitit muutettiin etsimään laittomia viljelmiä. Amerikkalaisten aseiden virrattua Meksikoon ja kartellien saadessa lisää valtaa paikallisista yhteisöistään oli Meksiko romahtamaisillaan ja korruptoitunut. Niimpä vaihdoin kannabisviljelmistäni saaduista rahoista osan ilmaohjuksiin ja ilmahologrammilaitteesen, joka näyttää taivaalle väärän kuvan maastosta. Melkein sata vuotta vanhoja laitteita ja aseita pimeiltä markkinoilta. Ilmaohjuksia sijoitin vanhaan viljasiiloon. Mikäli valtio näkisi avaruudesta viljelmät joiden pitäisi olla maissia kannabiksen sijasta niin kohdistaisin ohjukset vihollisen ilma-aluksiin. Olin valmis tuhoamaan vihollisen napalmia pommittavat koneet omilla ohjuksillani.

Toistaiseksi kaikki sujui hyvin ja polttelin rauhallisesti kannabista vaatimattoman taloni kuistilla. Pieni pelto kannabista tuotti juuri sopivasti minun ja vaimoni tarpeisiin. Pössytellessä on hyvä kuunnella poliisiradiota jos he valmistautuisivat sotilas iskuun viljelmilleni. Minulla oli lava-autoni katolla konekivääri jos tarvitsisi alkaa puolustautua.

Sijoitin joka sadosta osan varoista aseisiin, koska oli pakko puolustautua. Vaikka meitä oli vain kaksi niin olin ansoittanut ympäristöä, jotta meitä ei voi yllättää. Päivät kuluivat viljelmällä ja pössytellessä. Välillä jopa nauratti vaikka tilanne oli siten vakava että hallusapidosta voi tulla elinkautinen kurjassa vankilateollisuudessa. Yhdysvaltojen talousjärjestelmä perustui pääosin vankilatyövoimaan jota käytettiin surutta orjuuden kaltaisesti. Joskus napattu viljelijä pakotettiin asein keittämään itse napalmit jolla viljelmät tuhottiin lopullisesti. Hallitus piti maata saastuneena jos siinä oli kasvanut jotain mikä kohentaa mieltä.

Joskus iltaisin vaimon kanssa luettiin ja keskusteltiin historiasta. Joskus maissin viljelemisellä saattoi jopa elää, mutta nykyään kaikki on toisin. Jopa sata vuotta vanhat kannabiksesta kertovat kappaleet olivat kiellettyä kuunneltavaa ja verkkosensuuri oli sanoinkuvaamatonta. Vain valtio pystyi antamaan luvan esiintymiseen ja musiikin tekemiseen.

Öisin jos ei saanut unta oli hyvä kuun valossa toivoa muutosta ja sortohallinnon romahtamista. Kaikki pitäisi aloittaa alusta ja rakentaa uudestaan. Kapitalismi oli syönyt itsensä tilaan jossa kukaan ei voi elää.

Elämä jatkui jatkuvassa varuillaan ja peloissaan olon tilassa. Alkoi tuntua ettei ole mahdollisuutta jatkaa koska psyyke alkoi horjumaan. Virheitä ei saisi tehdä, mutta ajatus vastarinnasta alkoi hahmottua mielessä. Se tuntui kasvavan ja keskustelin siitä vaimoni kanssa joskus kenellekkään kertomatta. Asediileri oli eräs kartellin kätyri joka osti 90% sadostamme myyntiin. Enempää emme tienneet tuotteen kulusta.

Eräänä päivänä annoin kartellille kauppojen yhteydessä vaimoni kanssa kirjoittaman manifestin. ”Vapaaksi vankilasta”. Hahmottelimme maan laajuisisa vankilamellakoita joissa jokainen samaan aikaan vaikka väkisin vapautuisi. Suurin osa istuvista istui syyttömänä. Ainakin niin me ajateltiin. Ei luonnosta voi rangaista ja ihminen on vain ihminen. Manifesti levisi yllättävän nopeasti ja puolen vuoden päästä alkoi jopa tapahtua jotain.

Oli vuosi 2111 ja joka puolella kuohui. Vankilajärjestelmä oli romahtamaisillaan kun vartijat menettivät otteet vankiloista eikä henkilökuntaa riittänyt valtavan vankilauman hallintaan pitkin valtiota. Kansa oli kaduilla ja järjestelmä oli paineessa.

Minunkin aseet joutui tositoimiin ratsian yhteydessä. Konekivääri niitti maastoa kun hallinnon agentteja vyöryi alueelle. Olin jäänyt kiinni, mutta kaatuisin taistellen. Käynnistin kämmenkonsolilla ohjelmoidun ilmatorjunnan ja siilosta lähti ohjuksia lähestyviä helikoptereita päin. Helikoptereiden torjuntalaitteet olivat uudempia ja onnistui hämäämään. Sain kuitenkin yhden helikopterin alas. Nyt ei kannata jäädä elävänä kiinni. Erikoisjoukkojen miehistönkuljetusauto ajoi piilottamaani telamiinaan ja koko auto lensi ilmaan palasina. Vaimo ampui tarkkuuskiväärillä talomme katolta ainakin muutaman agentin. Saarto kuitenkin oli liian tehokas ja pian hallinnon helikopterit saivat meidät kummatkin.

Peltokin poltettiin. Valtio ilmoitti televisiossa meidät terroristeiksi, mutta koska vankilat olivat toimimattomassa kunnossa valtion talous alkoi hiljalleen romahtaa. Joko joku ottaisi vallan rakentaakseen uuden tai sitten romahtaisi omalla painollaan.

Ehkä loppu selviää myöhemmin.

Niinhän siinä kävi että kun sitten talous käynnistettiin uudestaan ja huumesotateollisuudelta jäi valtavasti aseita sodan loputtua. Uusi hallinto nousi edellisen tilalle joka koostui kansainvälisestä yhteistyöstä. Osan päihteistä huomattiin olevan oikeissa tutkimuksissa jopa erittäin hyödyllisiä. Olihan noita päihdyttäviä yhdisteitä jo löydetty noin tuhat. Ei mennyt kauan kun maailmalla alettiin keksimään ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Oltiin kummittelemassa paikalla kun huumesota loppui. Kannabistakin kasvatettiin meidän vanhalla tilalla jossain vaiheessa. Olivat korjanneet paikat ja arkeologineet jossain vaiheessa. Polteltiin salaa uusien asukkaiden kuvitteellista kukkaa niiden katolla maaten.

 

Perustuu DOS peliin nimeltä Ganja Farmer.