Black Metal Mummo

 

Black Metal Mummo

Niina kuunteli black metallia kuulokkeet päässä hautaustoimistonsa toimistossa. Eläkkeelle oli enään muutamia tunteja. Nuorena hänellä oli ollut oma bändi ja oli aktiivinen keikkailija. Tänään hän ottaisi vanhan työautonsa ja lähtisi toimistosta viimeisen kerran. Uusi omistaja oli jo sovittu jatkamaan. Kuolema oli jotenkin ollut hänelle se mystinen tuntematon joka kiehtoi omalla tavallaan. Sulkemis aikaan hän meni viimeisen kerran taukohuoneensa peilin eteen ja alkoi tehdä korpsemaskia itselleen. Mustaa ja valkoista sopivasti ja vähän enemmän. Sitten oli aika lähteä koululle pitämään viimeistä black metal luentoa.

Black metal wagen kaartoi pihaan. Eläköitynyt black metal asiantuntija oli paikallisella koululla kertomassa black metallin historiaa musiikintunnilla. Korpsemaskinen vanha mummo nimeltä Niina sai tottunein ottein vanhan ruumisauton parkkiin ja riensi hieman kumarassa kotiin sisälle. MaksuTV:llä näkyi 2020 luvun black metal historiikki. Niina istui syvälle sohvaan ja käänsi vahvistimen päälle. Pian alkoi suora lähetys käytöstä poistuneesta kirkosta. Raskaat soinnut alkoi hiljalleen kiertää kirkon seinillä ja vuosikymmenen kymmenen erikoisinta tuli tv:n katsojille tutuksi. Kun tuvassa tunsi metallin värinän oli aika päivän kuntoiluille. Pöytää hieman siirrettyä oli hyvä alkaa jumppaamaan selkää ja niskaa jotka olivat Ninalla jo muutenkin vahvassa kunnossa vuosien moshausten ansiosta. Hyllyssä oli nauhoitettuja historiikkejä pitkät rivit ja ne olivat Niinan ylpeyden aihe. Bändejä oli tullut kuunneltua tuhansia ympäri maailmaa. CD kokoelma oli myös valtava. Pienen arpaonnen ja ansioituneen työn ansioista oli aikanaan varaa ostaa kattava CD kokoelma maailmalta.

Jälkikasvu oli jo muuttanut omilleen ja Niina sai rauhassa syventyä musiikin darkimpaan puoleen. Iltaisin Niina kirjoitti päiväkirjaan omia mustaa runoutta kuten hän itse sanoi. Hän piti kirjoitukset omana tietonaan, mutta tarkoitus oli ja kuten sovittua. Kun aika on niin testamentata päiväkirjat jälkikasvulle, joka säästäisi tai myisi kirjat eteenpäin. Tarinat jatkuisivat siten. Kummituskirja jota ei saa lukea oli se pieni taikasana että lapsenlapset eivät menisi tekemään omia merkintöjä sivuille salaa tai vahingossa. Oli kyse kuitenkin materiaalista joka on sallittua lähinnä jo niille jotka ovat tuollapuolen.

Kuolema yössä kuiskaa

Sivelee hiljaa ja muistaa

Pimeydestä kutsuu

Ruumiista poistuu

Olihan näitä kertynyt kirjoihin Niina tuumi. Olihan tämä erikoinen suhtautuminen viimeisiin vuosiin, mutta jos on asian kanssa sujut niin miksei. Niina otti tujauksen vodkaa ja meni nukkumaan. Seuraavana päivänä olisi viikonloppu ja oli tapana kokoontua pienellä porukalla kuuntelemaan viikon omavalintaista levyä muiden osanottajien kanssa levyraatihengessä.

Lauantai päivänä levyraatissa oli tuttua väkeä. Toni oli tuonut jopa itsetehtyjä kannakeksejä kaikille. Hänellä oli musta huppari, farkut ja mustat pitkät kiharat hiukset. Niina laittoi kaksi keksiä käsilaukkuunsa ja kertoi vielä kaikille kuinka tärkeää on suojata muusikkona oma kuulonsa ja miksei myös joissakin tapauksissa musiikkia kuunnellessa. Sitten Toni kertoi itsestään. Se oli sitä aikaa kun iso-isä oli vielä jehova kunnes tajusi eräänä päivänä ettei Jeesus kantanutkaan ristiä muille taakaksi. Oli tuolloin vielä parikymppinen. Mieli kevenneenä hän oli hakenut lonkeroa kaupasta ja ottanut ensikännit. Olihan se varmaan hämmentävää, kun se humala sitten nousikin ja oli sitten varma että turhaan sitä tuhansia vuosia kantaa murheita. Musiikki vaihtui black metalliin nuorella iällä ja nyt Toni kolmannessa black metal polvessa keräilee black metal aiheisia tuotteita. Toni lausuisi vielä runon aiheesta kaikille, jonka hänen isoisänsä oli kirjoittanut aikanaan. Tämän jälkeen olisi aika taas kuunnella muiden ehdottamia kappaleita.

Unessa vaelsi taakkaa kantaen

Pelkän tuskan tuntien, muillekkin jakaen

Kunnes heräisi ja kahleet murtuisi

Oli aika rentoutua ja uskaltaa nauttia.

Myöhemmin kotiin saavuttuaan Niina otti Tonin leipoman keksin ja syventyi taas musiikkiin. Keksi alkoi vaikuttamaan miellyttävän hitaasti leijaillen kuin pilven päällä olisi. Kaiuttimista tuleva musiikki alkoi tulla psyykkeeseen ja voimaantunut olotila joka oli puoliksi pirteä ja puoliksi jumittava oli musiikkiin loistava lisä. Jotain hybridi lajiketta taisi olla Niina sai mutistua levyn loppuessa ja uneen vaipuessa.

Herätessä arki jatkui taas musiikin parissa. Muistakaa suojata kuulonne.