Aina kannattaa dokata

 

Aina kannattaa dokata

Kaikki alkoi siitä kun mä tohtoriksi hain. Siitä se alkoi… Alkoholista väitöskirja. En ollut koskaan juonut tippaakaan, mutta joku aiheessa kiehtoi. Olin kunnollinen ja tunollinen, mutta tämä juhlintaan tarkoitettu eliksiiri oli aiheena jännä.

Ensimmäisenä päivänä hain pullon koskenkorvaa kaupasta ja tuijotin sitä pulloa tunteja avaamatta sitä. Tätä jatkui monta päivää, mutta jännitys oli liian kova. Päätin mennä haastattelemaan ammattilaisia ennen jännän avautumista.

Ensin menin lähimpään baariin jossa en ollut koskaan käynyt. Istuin puolitäyden baarin tiskille ja pyysin lasin jaffaa. Myyjä katsoi epäluuloisena minua ja antoi jaffan. Ojentaessaan limonaadia kysyin mistä löytyisi alkoholin ammattilaisia. Tarkoitin niitä renttuja jotka juo päivittäin ja sammuu hymy huulilla tyhjä pullo povitaskussa. Tiskiltä ohjattiin lähimmälle ostarille missä on kymmeniä kapakoita vieritysten ja pihalla istutaan rivissä pullo kourassa. Jaffan jälkeen menin kotiin tuijottamaan kossua ja odottamaan huomista lauantaita jolloin saisin mahdollisuuden mennä haastattelemaan ammattilaisia.

Tiesin että alkoholinmyynti alkaa yhdeksältä ja koska on alkukesä niin päätin olla kaupan ovilla ajankohdalla odottelemassa ensimmäisiä jotka hakee olutta. Olin onnekas kun ovella oli jonoa ja kysyin jo etukäteen: hakeeko kukaan kaljaa, haluaisin haastatella. Eräs rähjäinen herrasmies murisi että 12 olutta ja haastattelu irtoaa. Suostuin innokkaana samantien. En ollut koskaan hymyillyt niin paljoa kuin tällä kertaa ostaessani mäyräkoiraa olutta. Olin saanut tien alkoholin viihdekäytön ytimeen eikä maksanut kuin 15 euroa. Olisin saanut tällä vauhdilla väitöskirjan valmiiksi syksyyn mennessä.

Oluet ostettuani istuttiin kaupan edessä ja haastattelin oluita juovaa herrasmiestä. Kerrottuani että en ole koskaan juonut oluttakaan niin hän häkeltyi. Pakotettuaan minut lähes väkivaltaisesti juomaan yhden oluen aloin pelosta juomaan yhtä lämmintä olutta. Täytyy sanoa että ensimmäinen olut minkä elämässä juo ei ole välttämättä se kaikkein maukkain. Sain juotua kuitenkin ensimmäiseni enkä unohda sitä koskaan. Melkein lensi laatta ja jännitti painostuksen alla. Jälkeenpäin täytyy sanoa että olo rentouduin noin tunniksi sen jälkeen kun huono olo oli lähtenyt.

Olin kiitollinen ja kysyin viinasta. Miten se kannattaa juoda jos ei uskalla edes avata pulloa. Selvästi ammattilainen kertoi että appelsiinimehu on helpoin valinta. Selkä suorana menin ostamaan appelisiinimehua ja menin kotiin miettien ekoja kännejä. Millaisen artikkelin siitä saisikaan. Täytyy kirjoittaa kaikki yös mitä kokee.

Kotona otin pitkän lasin ja kaadoin siihen noin 0,5dl kossua ja loput mehua. Olin innoissani kun juoma hulahti kurkusta alas ilman ongelmia. Päätin juoda toisen ja kolmannen. Neljäskin taisi mennä ja pullo oli jo puolillaan. En muista enempää, kun heräsinkin lattialta ensikrapulassani. Katsoin olinko kirjoittanut mitään ja muistikirjassa luki 15min, ei mitään. Ei muuta. Olin pettynyt itseeni. Olin varmasti nukahtanut väsymyksestä ja unohtanut illan. Päätä särki ja otin yhden drinkin aamun kunniaksi. Loppupeleissä selviydyin ekasta illasta ja päänsärkykin helpotti. Olo oli kuin olisi herännyt pitkästä sameudesta.

Aloin kirjoittamaan väitöskirjaa. Onko elämä ilman ensimmäistä humalaa sameaa? Jäin pohtimaan lausetta. Tätä pitää tutkia tarkemmin. Päätin herättää itseni uudelleen ja join loput kossut ykkösellä alas. Maku oli tilanteeseen vähän pistävä, mutta päätin tunnustella humaltumisen mekanismeja.

Kesä vierähti ja tuli syksy. Mitä olin saanut aikaiseksi. Olin jatkuvasti humalassa ja tuntui että olinkin päätynyt sameuteen.

Istuin sitten ostarilla muiden tenujen kanssa ja huutelin ohikulkeville että aina kannattaa dokata. Lupaava opiskelu katkesi, mutta uusi holistin ura oli alkanut.

Hieman myöhemmin

Siinä me kolme oltiin istuttu paikallisella ostarilla juomassa viinaa jo vuosikymmen. Pidettiin toisiamme ahkerina juojina ja ihmiset kutsuivat meitä nimillä Spurgu, Spuge ja Spugu. Meillä oli pieni vihko mihin kirjasimme päivän tavoitteet ja ansiot. Tällä tarkoitimme että jos oli kossupäivä niin Alkonpentujen käsikirjan mukaan meillä oli K.O.S.S.U eli Kaikki.Ovat.Silmittömän.Sekaisin.Ulkona. Meillä oli teemoja. Oltiin voitettu lotossa muutama miljoona ja meistä tuli spurguja kun ei keksitty mihin rahaa käyttäisimme. Elämä oli mutkatonta ja huoletonta mikäli ei lasketa satunnaisia putkareissuja.

Pointti oli että meidän aamen on aamun ensimmäinen hörppy, jonka jälkeen kalentereihin kirjoitettiin kiitos ja lähdettiin alkoon tutkimaan valikoimaa. Kerran me ostettiin korit Olvin Tuplapukkia ja yritettiin päästä pukille. Ei haluttu parisuhteita ja yleensä tai no joskus kainaloon tuli joku hutsu, kun tuota ylimäärästä sattui olemaan.

Alkon myyjät oli pastoreita ja joskus melkein saatiin porttikielto sinne kun kysyttiin liikaa ohimennen elämästä ja kuolemasta.

Dokaaminen teki meistä rikkaita vaikka ei muuta tehty. Oli kyllä tuuriakin. Vähän kuin arvaisi puhelinnumeron oikeana hetkenä oikeaan paikkaan.